Virtuaalihevonen

Click here to edit subtitle

Päiväkirja

Vuoden 2013 pv raapustukset

Posted by [email protected] on February 7, 2013 at 9:10 AM

Ratsastaja

18.2.2013

Aika oli taas vierähtänyt hurjaa vauhtia. Tänään rakas Balthierini saisi kokea ratsastajan selässään. Siksipä suuntasin Järnbyyn ystäväni Jessican kanssa. Tyttö oli minua rutkasti pienempi, joten hänen olisi helpompi roikkua ponikokoisen otuksen selässä. Maneesissa ei onneksemme ollut tänään ketään, joten saisimme rauhassa koetella Ballen suhtautumista tähän. Ja jotta ori ei pitäisi Jessicaa maneesissa täysin vieraana, niin olin ottanut hänet mukaan parina muunakin päivänä huoltamaan ponin. Nytkin tyttö sai harjata ja varustaa nuoren herran ihan itsekseen minun etsiessäni riimunnarun käteeni.

Maneesissa taluttelimme Balthierta muutaman kierroksen käynnissä ja ravissa, jotta se sai päästellä edes hieman pursuvia energioitaan. Pian pysäytän voikon maneesin keskelle pidellen kiinni sinisestä narusta, joka oli kiinni ponin kuolaimissa. Jessica saapuu paikalle ja antaa Ballen rauhassa tutkia hänet ja samalla neiti rapsuttelee ponin vaaleaa kaulaa. Tyttö laskee jalustimet rauhassa alas. Tätä päivää ennen oltiin monet kerrat laitettu jalustimille hieman painoa, jotta ihmisen vähän painavampi ruumis ei saisi sitä pelästymään, joten nyt kaikki sujuisi toivonmukaan rauhallisesti. Olihan Balthier nopea oppimaan ja tottumaan kaikkeen uuteen.

Pitelen ponia rauhallisesti ja tutkin Ballen jokaista liikettä että mielentilaa Jessican laittaessa jalustimen jalkaansa. Tyttö lisää vähitellen painoa ja lopulta hän makaa vatsallaan satulan päällä. Jessica koskettelee käsillään toisella puolella olevaa jalustinta painaen sitäkin hieman alaspäin. Balthier hieman ihmettelee kun ihminen roikkuu tuollain sen selässä, mutta pian se unohtaa selässään olevan möykyn ja alan taluttamaan sitä rauhassa uraa pitkin käynnissä...

Balle ei välitä lainkaan Jessicasta ja tuntuu että se pitäisi tätä normaalina asiana johon se oltaisiin totutettu. No Balthier on aina ikänsä varrella tottunut kaikkeen uuteen ihmeellisen nopeasti. Silti tämäkin tuli hieman yllätyksenä.

Jonkun ajan päästä Jessica nousee rauhallisesti istumaan ponin satulaan, kuten ratsastajat yleensä. Hän asettaa jalkansa jalustimiin, mutta taas Balthier vain ihmettelee muutaman minuutin mitä se ihminen nyt tekeekään. Kun poni kääntää katseensa taas eteen niin maiskautan orin liikkeelle. Se katselee vain välillä selässä istujaansa, mutta pian se tottuu siihenkin ja kävelee kuten normaalisti talutettavana.

Jo pian Jessica laskeutuu alas ponin selästä ja jää rapsuttamaan Ballea sen harjan tyvestä. Oli se kyllä hieno ja rohkea poni. Muuta en voinut sanoa.

 

Satula maneesissa

12.2.2013

-Balthier! huudan 149 senttimetristä ponia luokseni, joka laukkaili itsekseen ympäri maneesia. Ori ravailee kiltisti luokseni ja sujautan riimun sen päähän. Talutan orin maneesin oven läheisyyteen ja nappaan käteeni mustan satulan.

Balle tukii esinettä rauhassa ennen kuin liu´tan sen ponin selkään. Balthier kääntää heti päätään taaksepäin hamuten satulan reunoja samalla kun kiinnitän vyön sen vatsan alta kiinni. Maiskautan orhin liikkeelle ja talutan sitä riimunnarun avulla maneesin uria pitkin käynnissä. Poni vilkuilee välillä kapistustaan selässä, mutta lopulta se tottuu satulan liikkeeseen ja painoon, joka tuntuu Balthierin liikkuessa.Maiskautan uudelleen ja pyydän ponia ravaamaan vierelläni. Taas ilmenee pientä tiirailua takaviistoon, pian kuitenkin nautitaan jälleen menosta.

Otamme muutamia laukka-askeliakin ennen satulan ottamista pois selästä.Olihan satula hieman outo juttu, mutta kyllä se Balthier tottuisi siihen nopeasti. Eihän se kiinnittänyt siihen huomiota kuin alussa.Loppupäivä sujuu nopeasti. Harjailen ja siistin ponin kuntoon, tosin aika turhaa se oli. Heti kun Balle pääsi tarhaansa se piehtaroi tyytyväisenä. Onneksi ei ollut kurakelejä. Ainoastaan lunta.

(Huom! Aika ei kulje nyt reali-ajassa , eli kaikki totuttaminen ratsastamiseen asti käy nopeasti)

 

Satula ensimmäistä kertaa

10.2.2013

Laitan oikean satulan ensimmäistä kertaa nuoren ponin päälle. Suitsiin että kuolaimiin ori oli tottunut silmänräpäyksessä, joten sen jälkeen olimme alkaneet totuttamaan sitä selässä olevaan painoon ja laittamalla erilaisia vöitä sille mahan ja selän ympäri.Nekin olivat sille normaaleja asioita, sillä loimen laittoon se oli tottunut aikoja sitten.Nyt Balthier kummastelee uutta asiaa selässään hamuten turvallaan satulan reunoja. Seisomme karsinassa ja poni ei ole mitenkään kiinni.Kiinnitän vyön , mutta jätän sen aivan löysälle. Annan ponin tutkia rauhassa kapistusta ja onnekseni se ei esitä kielteisiä merkkejä tästäkään.Ylihuomenna se saisi sitten pitää satulaa hieman kauemminkin kun taluttaisin sitä maneesissa. Myöhemmin sitten se saisi ylleen satulan että suitset, mutta siihen oli vielä vähän aikaa.

Avaan vyön ja katselen kuinka Balle tutkii mahavyötä kun se roikkuu maata kohden kun se on vielä kiinni satulassa. Pian se kyllästyy siihenkin ja alkaa jyystämään heinänkorsia maasta. Nostan sitten koko satulan ponin selästä pois ja vien sen satulahuoneeseen.Palattuani harjailen Balthierin kertaalleen läpi. Oli tämä kyllä ihme poni. Se tottui niin nopeasti kaikkeen uuteen että se yllätti minut joka kerta.Rapsutan oria harjan tyvestä. Ehkä siitä joskus tulisi sittenkin muutakin kuin vain pelkkä harrasteratsu. Eihän sen kykyjä pitäisi heittää hukkaan.Se nähtäisiin sitten ratsukoulutuksen jälkeen...

 

Uusi ei aina ole pelottavaa

7.2.2013

Balle ei tuntunut edes ymmärtävän että se koki jonkin uuden asian. Tuntui kuin se olisi tottunut niihin aikoja sitten, vaikka tänään oli ensimmäinen kerta.Siinä se seisoi karsinassaan Järnbyssä varsasuitset päällään. Itse suitset tosin olivat jo tuttu juttu, mutta kuolain suussa oli sitten ihan uutta. Se ei ole jännittynyt tai peloissaan, vaan se katselee ympärilleen rentoutuneena hamuten joskus hihojani. Parin minuutin päästä otan suitset kuitenkin jo pois.

Balthier oli ollut ihana varsa iässään ja onhan se siis nytkin. Tokihan se on aika riiviöpoika vielä, mutta kaikenlaisiin asioihin totuttelu oli käynyt nopeasti. Kaikki riimuista kavioiden putsaamiseen tai harjaamisen kuuluivat jo peruspäivä rutiineihin. Suurimman osan päivästä poni kuitenkin juoksi tarhassaan purkamassa energiaansa.

Harjailen poniorin rauhassa ja kampaan sen mustan tuuhean harjan siistimpään muotoon. Sivelen pehmeälläharjalla ponin päätä ja tässäkään se ei enää jännitä päähän kosketusta harjalla. Se suorastaan pitää siitä.Nostan sen kaviot ylös vuoronperään ja lasken ne hiljaa alas putsattuani ne. Katselen jokaikinen kerta orin suhtautumista asioihin, mutta se on niin rauhallisesti kuin olla ja voi. Oli se sitten minkälainen rasavilli tahansa, niin se nautti huomionsaamisesta.

Laitan karvalla pehmustetun riimun varsan päähän ja kliksautan narun päitsiin kiinni.Maiskautan ponin liikkeelle ja talutan sen ulos karsinastaan.Ulkona tuuli hieman, mutta koska asteita oli reilusti alle -10 niin loimea Balle ei tarvitsisi lainkaan.Balthier kävelee lennokkain liikkein tarhojen luokse vierelläni. Vien ponin sisälle tarhaan ja irrotan riimun orin päästä.Ponipoika säntää kovaan laukkaa ja vetelee pukkihyppyjä ympäri aitausta.Olisi kyllä mielenkiintoista nousta ensimmäisen kerran sen selkään....

Categories: None

Post a Comment

Oops!

Oops, you forgot something.

Oops!

The words you entered did not match the given text. Please try again.

Already a member? Sign In

0 Comments